omaolo.fi Rokotukset
25.02.2021

Ajan­va­raus koro­na­ro­ko­tuk­siin ava­taan 1. ris­ki­ryh­mään kuuluville

Ajan­va­raus koro­na­ro­ko­tuk­siin ava­taan 1. ris­ki­ryh­mään kuu­lu­vil­le 18–69-vuotiaille Soi­ten alu­een asuk­kail­le säh­köi­seen Oma­hoi­to-pal­ve­luun per­jan­tai­na 26.2.2021 klo 12 ja Soi­ten puhe­lin­ajan­va­rauk­seen tiis­tai­na 2.3.2021 klo 12. Ris­ki­ryh­mä­läi­siä ei enää kon­tak­toi­da hen­ki­lö­koh­tai­ses­ti koro­na­ro­ko­tuk­ses­ta, vaan jokai­sen tulee vara­ta aika itse.

Ajan koro­na­ro­ko­tuk­seen voi vara­ta joko säh­köi­ses­ti tai puhelimitse:

  • sähköinen ajanvaraus netissä Omahoito-palvelussa osoitteessa: https://soite.terveytesi.fi  avautuu perjantaina 26.2.2021 klo 12. Omahoito-palveluun tulee kirjautua omilla pankkitunnuksilla (tai muulla vahvalla tunnistautumisella), jolloin ajan voi varata itselleen. 
  • puhelinajanvaraus numerossa 06 828 7488 avautuu tiistaina 2.3.2021 klo 12. Puhelinlinja avoinna niin kauan kuin aikoja on varattavissa. Muina aikoina puhelimessa kuuluu tiedote.

Säh­köi­nen ajan­va­raus sujuu jou­he­vam­min ja suo­sit­te­lem­me­kin varaa­maan ajan sitä kaut­ta jos mahdollista.

Alle 18 vuo­ti­aat (eli 16–18 vuo­ti­aat) ris­ki­ryh­mään 1 kuu­lu­vat nuo­ret roko­te­taan Lastensairaalassa.

Alle 70-vuo­tiai­ta roko­te­taan AstraZe­necan rokot­teel­la. Samas­sa talou­des­sa asu­vat ris­ki­ryh­mä­läis­ten lähei­set eivät ole oikeu­tet­tu­ja roko­tuk­seen täs­sä vaiheessa.

Ris­ki­ryh­mään kuu­lu­mi­nen tarkistetaan

Varau­du todis­ta­maan ris­ki­ryh­mään kuu­lu­mi­se­si roko­tus­pai­kal­la (näyt­tä­mäl­lä esim. Kela-kort­ti tai kopio epi­krii­sis­tä tai resep­tis­tä). Ris­ki­ryh­mään 1 kuu­lu­vat 16–69-vuotiaat, joil­la on vai­keal­le koro­na­vi­rus­tau­dil­le erit­täin voi­mak­kaas­ti altis­ta­va sai­raus tai tila:

  • Elinsiirto tai kantasolusiirto

Ryh­mään kuu­lu­vat hen­ki­löt, joil­le on teh­ty elin­siir­to tai enin­tään kuusi kuu­kaut­ta sit­ten kan­ta­so­lusiir­to. Ryh­mään kuu­lu­vat myös kaik­ki kan­ta­so­lusiir­ron takia hyl­ki­mi­se­nes­to­lää­ki­tys­tä käyt­tä­vät hen­ki­löt riip­pu­mat­ta sii­tä, kos­ka kan­ta­so­lusiir­to on tehty.

Hyl­ki­mi­se­nes­to­lää­ki­tys hei­ken­tää immuu­ni­puo­lus­tus­ta. Kan­sain­vä­li­ses­sä kir­jal­li­suu­des­sa vai­kean covid-19 ‑tau­din ris­ki on hyl­ki­mi­se­nes­to­lää­ki­tys­tä käyt­tä­vil­lä moninkertainen.

  • Aktiivisessa hoidossa oleva syöpätauti

Ryh­mään kuu­lu­vat ne hen­ki­löt, joil­la on voi­mak­kaas­ti immuu­ni­jär­jes­tel­män toi­min­taa hei­ken­tä­vä syö­pä. Sel­lai­sia ovat esi­mer­kik­si osa leu­ke­miois­ta ja lym­foo­mis­ta. Ryh­mään kuu­lu­vat myös he, joi­den syö­pää hoi­de­taan taval­la, joka hei­ken­tää voi­mak­kaas­ti immuunipuolustusta.

Lisäk­si ryh­mään kuu­lu­vat hen­ki­löt, jot­ka saa­vat immuu­ni­puo­lus­tus­ta hei­ken­tä­vää syö­vän lää­ke­hoi­toa oirei­den vähen­tä­mi­sek­si tai syö­pä­tau­din jar­rut­ta­mi­sek­si. Ryh­mään kuu­lu­vat myös ne hen­ki­löt, joi­den immuu­ni­puo­lus­tus­ta voi­mak­kaas­ti hei­ken­tä­vä lää­ke­hoi­to on lope­tet­tu enin­tään 6 kuu­kaut­ta aikaisemmin.

Ryh­mään eivät kuu­lu hen­ki­löt, joi­den syö­pä on hoi­det­tu pel­käs­tään kirur­gi­ses­ti tai jot­ka saa­vat hoi­toa, joka ei vai­ku­ta immuu­ni­puo­lus­tuk­seen. Täl­lais­ta hoi­toa on esi­mer­kik­si hor­mo­naa­li­nen rin­ta­syö­vän liitännäishoito.

Eten­kin hema­to­lo­gi­set eli veri­syö­vät, kuten leu­ke­miat ja lym­foo­mat, lisää­vät vai­kean tau­din ris­kiä, sil­lä niis­sä syö­pä koh­dis­tuu juu­ri ihmi­sen infek­tio­puo­lus­tuk­ses­ta vas­taa­viin solui­hin. Lisäk­si syö­pä­hoi­dois­sa käy­te­tään usein immuu­ni­puo­lus­tus­ta hei­ken­tä­vää lääkehoitoa.

  • Vaikea puolustusjärjestelmän häiriö

Ryh­mään kuu­lu­vat hen­ki­löt, joil­la on vai­kea perin­nöl­li­nen immuu­ni­va­ja­vuus tai muus­ta syy­tä alen­tu­nut puo­lus­tus­ky­ky.  Lisäk­si ryh­mään kuu­lu­vat HIV-posi­tii­vi­set hen­ki­löt, joil­la CD4-aut­ta­ja­so­lu­ta­so on alle 0,350 x 109 solua/l ja hen­ki­löt, joil­ta on pois­tet­tu per­na. Ryh­mään kuu­lu­vat myös esi­mer­kik­si ne hen­ki­löt, joi­den har­vi­nais­sai­rau­det vai­kut­ta­vat immuunipuolustukseen.

Täs­sä ris­ki­ryh­mäs­sä sai­raus itses­sään aiheut­taa poik­kea­van immuu­ni­puo­lus­tuk­sen. Ryh­mään ei las­ke­ta lie­vem­piä, väes­tös­sä ylei­siä poik­kea­vuuk­sia, kuten IgA-vaje tai ‑puu­tos, man­noo­sia sito­van lek­tii­nin puu­tos tai komple­ment­ti­te­ki­jä C4:n osit­tai­nen vaje.

  • Vaikea krooninen munuaissairaus

Ryh­mään kuu­lu­vat muun muas­sa hen­ki­löt, joil­la on dia­lyy­si­hoi­toa vaa­ti­va munuais­sai­raus, munuais­ke­räs­sai­raus, veren­pai­ne­tau­tiin tai dia­be­tek­seen liit­ty­vä munuais­vau­rio tai muu pit­kä­ai­kai­nen munuais­ten vajaatoiminta.

Munuais­ten vai­kean vajaa­toi­min­nan tie­de­tään altis­ta­van vaka­vil­le infek­tioil­le. Toi­saal­ta pit­kä­ai­kai­nen munuais­sai­raus voi vai­keu­tua koro­na­vi­rusin­fek­tion vuoksi.

Kun on tut­kit­tu koro­na­vi­rus­po­ti­lai­den ris­kiä jou­tua sai­raa­la­hoi­toon, teho-osas­tol­le tai kuol­la, munuais­ten vajaa­toi­min­ta on lähes poik­keuk­set­ta ollut tut­ki­muk­ses­sa ylei­sem­pää juu­ri vaka­vim­min sairastuneilla.

  • Vaikea krooninen keuhkosairaus

Ryh­mään kuu­lu­vat muun muas­sa pit­kä­ai­kai­nen keuh­koah­tau­ma­tau­ti, keuh­ko­laa­jen­tu­ma, keuh­ko­put­kien laa­jen­tu­ma, pit­kä­ai­kai­nen keuh­ko­put­ki­tu­leh­dus ja kys­ti­nen fibroosi.

Lisäk­si ryh­mään kuu­lu­vat hen­ki­löt, joil­la on sel­väs­ti hei­ken­ty­nyt keuh­ko­ka­pa­si­teet­ti (esi­mer­kik­si toi­nen keuh­ko puut­tuu) ja ast­maa­ti­kot, jot­ka ovat käyt­tä­neet vii­mei­sen vuo­den aika­na kor­ti­kos­te­roi­di­lää­ki­tys­tä suun kaut­ta tablettina.

Nämä vai­kea­hoi­tois­ta ast­maa sai­ras­ta­vat roko­te­taan ryh­mäs­sä 1 (vai­keal­le koro­na­vi­rus­tau­dil­le erit­täin voi­mak­kaas­ti altis­ta­va sai­raus tai tila) ja muut ast­maa­ti­kot ryh­mäs­sä 2 (vai­keal­le koro­na­vi­rus­tau­dil­le altis­ta­va sai­raus tai tila).

Kroo­ni­set keuh­ko­sai­rau­det hei­ken­tä­vät hen­gi­tys­ka­pa­si­teet­tia ja voi­vat sen vuok­si vai­keut­taa koro­na­vi­rus­tau­tia. Myös itse kroo­ni­nen keuh­ko­sai­raus voi enti­ses­tään vai­keu­tua koronavirusinfektiosta.

Ast­maan suun kaut­ta tablet­ti­na otet­ta­vaa kor­ti­so­ni­lää­ki­tys­tä voi pitää merk­ki­nä tau­din huo­nos­ta hoitotasapainosta.

  • Lääkehoitoinen tyypin 2 diabetes

Ryh­mään kuu­luu lää­ke­hoi­toa vaa­ti­va tyy­pin 2 dia­be­tes. Kor­kean veren­so­ke­rin tie­de­tään lisää­vän infek­tio­herk­kyyt­tä. Lisäk­si akuut­ti infek­tio vai­keut­taa dia­be­tek­sen hoi­toa.  Tyy­pin 2 dia­be­tes on usein yhtey­des­sä liha­vuu­teen, joka myös lisää vaka­val­le koro­na­vi­rus­tau­din riskiä.

  • Downin oireyhtymä

Ryh­mään kuu­lu­vat 16 vuot­ta täyt­tä­neet ja sitä van­hem­mat, joil­la on Dow­nin oireyhtymä.

Dow­nin oireyh­ty­mään liit­tyy immuu­ni­puo­lus­tus­jär­jes­tel­män poik­kea­vuuk­sia, jot­ka ilme­ne­vät muun muas­sa infek­tio­herk­kyy­te­nä. Samoin oireyh­ty­mään liit­ty­vien raken­ne­vi­ko­jen (esi­mer­kik­si syn­nyn­näi­set sydän­viat) aiheut­ta­mat ongel­mat saat­ta­vat vai­keu­tua koronavirusinfektiosta. 

Lisä­tie­toa THL:n sivuil­la: thl.fi/riskiryhmienrokotukset

koronavilkku-banneri-mobiili
rokotteet-ja-koronavirus-banneri

Sosiaalinen media