Ohjeet koronavirustautia sairastavalle
Sivu päivitetty 2.5.2022
Jos sinulla on todettu koronavirustartunta laboratoriovarmennetulla koronavirustestillä, saat tiedon tekstiviestitse Soitelta. Noudata saamiasi viranomaisohjeita.
Jos olet saanut positiivisen tuloksen kotitestistä, olet perusterve, sinulla on lieviä hengitystieoireita ja yleisvointisi on hyvä, etkä tarvitse A‑todistusta työnantajalle, ei yleensä ole tarvetta ottaa yhteyttä terveydenhuoltoon tai hakeutua terveydenhuollon koronavirustestiin.
Kotitestin perusteella oma työterveys tai terveyskeskus voi kirjoittaa 5 vuorokauden sairaslomatodistuksen yhteydenotolla. Mikäli tarvitset A‑todistusta tartuntatautipäivärahaa varten työnantajalle, positiivinen kotitestitulos tulee varmentaa terveydenhuollossa. A‑todistuksen suhteen tulee olla yhteydessä omaan työterveyteesi tai terveyskeskukseen. Infektioiden torjuntayksikkö ei kirjoita enää A‑todistuksia.
Positiivinen kotitestitulos voidaan varmentaa terveydenhuollossa, jos:
- kärsii voimakkaista oireista
- kuuluu riskiryhmään
- on raskaana
- työskentelee sote-alalla
- tarvitsee todistusta työnantajalle tai koronapassia varten.
Positiivinen koronanäyte
Soitessa positiiviseksi testatuille henkilölle lähetetään tekstiviesti, jossa on toimintaohjeet. Lue ohjeet huolellisesti. Yli 60-vuotiaisiin pyritään olemaan yhteydessä puhelimitse, mikäli testitulos on positiivinen.
Kotona sairastavan eristysaika on 5 vuorokautta oireiden alkamispäivästä tai näytteenottopäivämäärästä laskien rokotesuojasta riippumatta. Oireiden alkamispäivä tai näytteenottopäivä on 0‑päivä. Kontrollinäytteitä ei tarvitse ottaa. Kotieristyksen aikana tulee välttää kaikkia kodin ulkopuolisia kontakteja.
Eristyksen voi lopettaa omatoimisesti kun oireiden alusta on kulunut vähintään 5 vuorokautta, kuume on poissa ja muut oireet ovat selvästi vähenemässä. Mikäli voimakkaat oireet jatkuvat, on sairastuneen otettava yhteys omaan terveyskeskukseen tai työterveyteen sairasloman kirjoittamista varten. Kuiva yskä ja haju/makuaistin muutos eivät edellytä eristyksen jatkamista.
COVID-19 kotitestaus
Positiiviseen kotitestitulokseen on suhtauduttava samoin kuin virallisella testillä saatuun positiiviseen tulokseen. Sairastuneen eristysaika on vähintään 5 vuorokautta oireiden alkamispäivästä tai näytteenottopäivämäärästä laskien.
Mikäli kotitestisi on negatiivinen ja olet oireinen, testi kannattaa toistaa useana peräkkäisenä päivänä tai kahden päivän välein.
Kotitestin negatiivinen tulos ei tarkoita, etteikö koronaviruksen itämisaika voi olla meneillään ja tauti todettavissa myöhemmin. On tärkeää, että vältät oireisena kontakteja vähintään viiden vuorokauden ajan.
Kun sairastut:
- Vältä läheistä kontaktia muihin.
- Pysyttele kotona vähintään 5 vuorokauden ajan oireiden alkamispäivästä tai näytteenottopäivästä lähtien.
- Jos sinulla on oireita vielä 5. vuorokautena, soita omaan terveyskeskukseen tai työterveyteen sairasloman kirjoittamista varten.
- Jos työskentelet terveydenhuollossa tai vanhustenhuollossa, sinun tulee noudattaa työnantajalta saamiasi ohjeita.
- Älä käytä taloyhtiön yhteisiä tiloja, kun olet sairas.
- Sairaana ollessa lepo ja riittävä nesteiden (2,5 l / pv) nauttiminen on tärkeää, alkoholin käyttöä on syytä välttää. Kuumetta ja särkyä voit lievittää apteekista ilman reseptiä saatavilla lääkkeillä.
- Huolehdi hyvästä käsi- ja yskimishygieniasta.
- Tarkkaile vointiasi. Mikäli vointi heikkenee, soita tarvittaessa:
- Koronaneuvontanumero puh. 06 828 7499, avoinna joka päivä klo 8-16.
- Puhelinajan ulkopuolella, ota yhteyttä seuraavasti:
- Aikuiset, yli 16-vuotiaat sairastuneet: Soiten yhteispäivystys puh. 116 117
- Alle 16-vuotias sairastunut: Soiten lastenpäivystys puh. 06 826 4444. Avoinna ympäri vuorokauden 24/7.
- Puhelussa tulee kertoa, että sairastaa koronavirustautia ja on sen vuoksi eristyksessä.
- Mikäli sinut ohjataan saamaan hoitoa Soiten toimipisteessä, taksia ei tule käyttää (oma auto tai ambulanssi) tartuntariskin vuoksi.
Linkki: Tukosriskiarvio koronatautia sairastavalle
Milloin sairastumisen jälkeen voi palata töihin?
Voit palata töihin eristyksen purkaantumisen jälkeen, eli kun näytteenottopäivästä/ oireidenalusta on kulunut 5 vuorokautta, kuume on poissa ja muut oireet ovat selkeästi lievittyneet.
Jos olet ollut sairaalassa, sinun pitää pysyä kotona eristyksessä, kunnes oireiden alusta on kulunut vähintään 10 vuorokautta.
Haju- tai makuaistin muutos tai lievä ärsytysyskä ei edellytä eristyksen jatkamista.
Samassa taloudessa asuvat henkilöt
Huomioitavaa koronapositiivisen (kotitesti/laboratoriovarmennettu) henkilön kanssa samassa taloudessa asuville:
- Samassa taloudessa asuvia ei aseteta enää tartuntatautilain mukaiseen karanteeniin.
- Terveiden ja rokottamattomien perheenjäsenten tulisi mahdollisuuksien mukaan välttää kodin ulkopuolisia kontakteja, kunnes sairastuneen henkilön näytteenottopäivästä on kulunut viisi vuorokautta. Jos useita perheenjäseniä sairastuu, viisi vuorokautta lasketaan viimeisimpänä sairastuneen oireiden alusta.
- Kun eristysaika on ohitse ja oireet ovat olleet poissa 2 vuorokautta, voi liikkua vapaasti.
- Harrastustoimintaan osallistumista tai vapaa-ajan vierailuja ei suositella.
- Käytä kodin ulkopuolella FFP-hengityksensuojainta tai kirurgista suu-nenäsuojusta.
- Jää etätöihin, jos se on mahdollista; tarvittaessa keskustele esimiehesi kanssa.
Koronavirukselle altistuneet henkilöt
Koronavirustaudille altistuneita henkilöitä ei aseteta enää tartuntatautilainmukaiseen karanteeniin. Oireeton altistunut seuraa vointiaan.
Koronavirustautiin sopivia oireita ovat: yskä, nuha, kurkkukipu, kuume, lihaskivut, päänsärky ja väsymys. Lievissä oireissa voi tehdä kotitestin, mikäli ei kuulu riskiryhmään. Positiivinen kotitestitulos voidaan varmistaa terveydenhuollossa aiemmin yllä mainituissa tapauksissa. Ajan koronanäytteenottoon voi varata sähköisesti täyttämällä Omaolo-palvelun koronaoirearvion osoitteessa omaolo.fi tai koronaneuvontanumerosta puh. 06 828 7499, ma-su klo 8–16.
Koronavirukselle altistuneiden lähikontaktien informointi
Kerro sairastumisestasi henkilöille, joihin sinulla on ollut läheinen kontakti (yli 30 min sisätiloissa). Pyydä tartunnalle altistuneita välttämään kontakteja viiden päivän ajan siitä, kun viimeksi tapasitte, käyttämään FFP-hengityksensuojainta tai kirurgista suu-nenäsuojusta ja noudattamaan hyvää käsihygieniaa muita ihmisiä tavatessa. Tartuttavuus voi alkaa 48 h ennen oireiden alkamista. Oireettomien ei tarvitse hakeutua koronavirustestiin tai olla yhteydessä terveydenhuoltoon.
Tartuntatautipäiväraha korvaa ansionmenetyksen karanteenin ja eristyksen aikana
Kela voi maksaa tartuntatautipäivärahaa, kun työntekijä on määrätty olemaan poissa työstään jonkin tartuntataudin, esimerkiksi koronaviruksen, leviämisen estämiseksi. Alle 16-vuotiaan huoltajalla on oikeus tartuntatautipäivärahaan, jos lapsi on sairastaa koronavirustautia ja huoltaja ei voi tehdä etätöitä.
Tartuntatautipäivärahassa ei ole omavastuuaikaa, ja se korvaa täysimääräisesti työstä poissaolon aiheuttaman ansionmenetyksen. Työntekijän päiväraha määräytyy sen palkan mukaan, jonka hän olisi saanut, jos hän olisi ollut töissä. Yrittäjän päiväraha määräytyy työstä poissaolon alkaessa voimassa olevan YEL- tai MYEL-vuosityötulon perusteella.
Kela tarvitsee tartuntatautipäivärahan maksamista varten kunnan tai sairaanhoitopiirin tartuntataudeista vastaavan lääkärin päätöksen. Ole yhteydessä omaan työterveyteen tai terveyskeskukseen, mikäli tarvitset työnantajalle A‑todistuksen.
Altistustilanteet hoitolaitoksissa ja hoivakotiyksiköissä
Korona-altistustilanteissa yksikön esihenkilön tulee olla välittömästi yhteydessä tartuntatautihoitajaan hoitolaitosepidemian ehkäisemiseksi.
Kun hoidat sairastunutta:
- Kun kotona on hengitystieinfektioon sairastunut henkilö, muut samassa taloudessa asuvat voivat pienentää tartuntariskiä välttämällä lähikosketusta sairastuneen kanssa ja huolehtimalla hyvästä käsihygieniasta.
- Käsienpesu on tärkeää etenkin silloin, kun olet ollut kosketuksessa sairastuneeseen, oleskellut sairastuneen kanssa samassa tilassa tai käsitellyt nenäliinoja tai pyykkiä.
- Tarkkaile sairastuneen vointia ja ota tarvittaessa puhelimitse yhteyttä terveydenhuoltoon.
- Jos mahdollista, vain yksi aikuinen hoitaa sairastunutta henkilöä. Riskiryhmään kuuluvan henkilön ei tulisi olla sairastuneen ensisijainen hoitaja.
- Jos mahdollista, muiden samassa taloudessa asuvien tulisi olla toisessa huoneessa. Jos tämä ei ole mahdollista, tulisi etäisyyden sairastuneeseen olla yli 2 metriä. Sairastunut voi esimerkiksi nukkua eri vuoteessa.
- Jos kuulut riskiryhmään mutta et voi välttää lähikosketusta sairastuneeseen, harkitse suu-nenäsuojuksen käyttämistä.
Kun hoidat sairasta lasta:
- Jos mahdollista, vain yksi aikuinen hoitaa sairastunutta. Riskiryhmään kuuluvan henkilön ei tulisi olla sairastuneen ensisijainen hoitaja.
- Huolehdi, että lapsi saa riittävästi nestettä. Jos ruoka ei maistu esimerkiksi kurkkukivun vuoksi, energiaa saa sokeripitoisesta juomasta. Lapsi on saanut riittävästi nesteitä, jos virtsaa erittyy ja lapsi pissaa muutaman kerran päivässä.
- Kun pidät sairastunutta lasta sylissäsi, pyri siihen, että lapsi ei yski suoraan kasvoillesi.
- Lapsen tulee pysyä kotona vähintään 5 vuorokauden ajan. Jos lapsella on oireita vielä 5. vuorokautena tai sen jälkeen, hänen pitää pysyä kotona, kunnes hän on ollut oireeton vähintään 2 vuorokautta.
- Tarkkaile lapsen vointia ja soita tarvittaessa terveyskeskukseen.
Välitöntä hoitoa vaativat oireet lapsilla:
Alla olevat ohjeet pätevät aina taudinaiheuttajasta tai perussairaudesta riippumatta.
Jos lapsi sairastuu ja hänelle tulee jokin seuraavista oireista, hakeutukaa mahdollisimman pian lääkärin hoitoon:
- hengitysvaikeuksia
- iho on sinertävä tai harmaa
- lapsi ei juo tarpeeksi
- lapsi oksentaa voimakkaasti tai jatkuvasti
- lapsi ei herää tai reagoi mihinkään
- lapsi on niin ärtyisä, ettei halua olla sylissä
- oireet häviävät, mutta palaavat sitten kuumeen ja pahemman yskän kera.
Siivoaminen, pyykinpesu ja puhtaanapito:
- Heitä käytetyt nenäliinat ja muut kertakäyttöiset tuotteet sekaroskiin. Muista pestä kätesi, jos kosket käytettyihin nenäliinoihin yms.
- Pyyhi kosketuspinnat, kuten ovenkahvat, kaukosäätimet ja pöytäpinnat päivittäin tavanomaisella puhdistusaineella.
- Siivoa wc-tilat päivittäin roiskeita välttäen. Siivousta voi tehostaa kotitalouskäyttöön tarkoitetulla desinfektioaineella.
- Pese sairastuneen käyttämät astiat ja aterimet käytön jälkeen.
- Pese liinavaatteet tavanomaiseen tapaan 60–90-asteisessa vedessä. Käytä pesuainetta. Vältä pyykin tarpeetonta käsittelyä ja pöllyttelyä. Kun olet käsitellyt likaisia pyykkejä, pese kätesi huolellisesti vedellä ja saippualla tai puhdista ne alkoholipitoisella käsihuuhteella.
Lisätietoa THL:n verkkosivuilla.